Ryhmäpuheenvuoro Valtuustossa

14.12.2016

2683_lind-tuula.normal.jpgSosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro Keravan 2017 talousarvioon/Tuula Lind

 

Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kasvaneet. Leipäjonot ovat pidentyneet ja entistä enemmän leipäjonoissa näkee lapsiperheitä ja pienituloisia eläkeläisiä, joiden hätä on suurin. Syrjäytymien ja köyhyys aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Osaa ihmisistä uhkaa pysyvä syrjäytyminen.

Eriarvoistumista ja syrjäytymistä voidaan estää vahvistamalla ihmisten osallisuutta ja työkykyä, vähentämällä työttömyyttä, köyhyyttä, ihmisten näköalattomuutta ja osattomuutta sekä huolehtimalla sosiaaliturvasta ja peruspalveluista.

Nykypäivän media pursuaa negatiivisia uutisia ja pessimismiä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa lietsotaan vihaa. Antiikin Kreikassa oli olemassa psykagogin ammatti. Hän oli eräänlainen opettajan ja sielunlääkärin yhdistelmä. Arvostettu henkilö, jolla oli lupa lausua kauniita sanoja, logos kalos. Näillä sanoilla oli Platonin mukaan puhdistava vaikutus ja ne loivat sieluun uusia kuvitelmia, jotka auttoivat jäsentämään itseä.

Juuri nyt Suomi tarvitsee valtakunnan psykagogia, visionääriä, joka terapoisi koko valtakuntaa, nostaisi kaiken kansan kuultavaksi positiivisia asioita ja tarjoaisi uudenlaisia näkökulmia. Hän kertoisi, missä me olemme hyviä ja loisi toivoa siihen, että tästä taloudellisesta tilanteesta mennään eteenpäin ja että etenkin nuorilla on tulevaisuus. Psygagogin käsitteellä on selvä yhteys ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Kiinnitä huomio positiiviseen ja siihen mikä toimii. Älä tee sitä, mikä ei toimi. Näe jokainen tilanne ainutlaatuisena mahdollisuutena.

Keravalla positiivisuuden puolesta kampanja on jo lähtenyt liikkeelle. Meillä on onnellista Keravaa ja Hyvä kasvaa Keravalla toimintaa. Meillä on myös paljon nuorille suunnattuja syrjäytymistä ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja.  On etsivää nuorisotyötä, nuorten taloa, ohjaamoa, pysäkkiä ja tajua mut toimintaa. Vaparin johtajan Pertti Rantasen sanoja lainaten ” Kerava on aurankärki koko Tajua mutkissa, johon ei alussa uskonut kukaan, Nyt meillä on asiassa ”lähetyskäsky” ja jopa rahatkin se toteuttamiseen. Eikä kunnan budjetissa”.

Keravan kaupungin talous on tulevaisuutta ajatellen hyvässä kunnossa. Palvelut pystytään turvaamaan eikä palvelutasoa heikennetä. Keravalla pystytään säilyttämään myös koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot ennallaan ja jopa pienentämään niitä. Keravalla jokaisen lapsi pääsee päivähoitoon. Meillä säilyy subjektiivinen päivähoito-oikeus. Lisäksi pidämme terveyspalveluiden taksat entisellään huolimatta maan hallituksen vaatimuksesta niiden nostamiseksi.

 Ensi vuonna meille on jopa tulossa palveluihin huomattava parannus kotisairaalan muodossa. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyöhön on lisätty resursseja.

Valtuustoryhmien väliset budjettineuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja joutuisasti. Neuvotteluiden tuloksena budjetissa lisättiin henkilöresursseja Hopeahovin päivätoimintaan kotifysioterapiaan, hammashoitoon ja Sinkkaan. Lisäksi käynnistetään selvitykset Keinukallion kehittämisestä, rakennuskohteiden valvonnan kehittämisestä, järjestöavustuksista, sosiaalisesta luototuksesta sekä alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkavuokrista.

Kaavoitustyössä on päällä uusi vauhti ja uutta asuntorakentamisen kaavaa on valmistunut.  Monipuolisen, riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytykset on turvattu. Uusi yleiskaava vuoteen 2035 on käsitelty valtuustossa ja asuntopoliittinen ohjelma on tämän illan valtuuston listalla.

Keravan Keskustassa tapahtuu vihdoin ja viimein.  Aleksintori- Kahveri-Petteri-kokonaisuuden rakentaminen on aloitettu purkamisella. Kaupungintalon korttelista on tehty esisopimus Lahtelaisen Salparakennuksen kanssa

Paljon muutakin Keravan kehittämisen kannalta merkittävää on vihdoinkin tapahtunut. Kurkelan koulun rakentaminen on loppusuoralla, terveyspuistoon on valmistunut uusi tehostetun asumisen hoivakoti Vomma, uimahallin laajennuksesta ja saneerauksesta on käynnistetty uusi KRV- tarjouskilpailu. Myös Kulloontien eli MT 148 rakentaminen on viimeistelyjä vailla valmis. Lisäksi Saviontiellä on upouusi liikenneympyrä. Tosin melko pieni ja vaatimaton, mutta liikenneympyrä kuitenkin.

Asemanseudun uuden rakentamisen suunta on avattu samoin kuin radan itäpuolen kehittäminen itäisen alueemme asutuksen ja palvelujen osalta.

 

 Maakunta- ja sote- uudistus on tulossa ja Keravakin valmistautuu siihen. Sote-uudistus herättää kysymyksiä. Ohjaako sote-uudistusta kilpailu vai terveyspolitiikka. Näyttää siltä että nyt ei ole olennaista pohtia sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskunnallista tehtävää sekä yhteistä ja yksilön hyvää, vaan elinkeinoelämän etua. Jääkö julkisen vallan ylläpidettäväksi kalleimmat ja vaikeimmat hoidot ja yksityissektori korjaa kerman päältä.

Mielestämme valinnan nykyisenlainen valinnanvapaussuunnitelma sekä monituottajamalli ja yhtiöittämisvelvoite vaarantavat asiakkaan edun. Ketkä pitävät huolta siitä, että asiakas ei tipu eri yhtiöiden ja palveluntuottajien väliin niin, että hoitoketju katkeaa. Minkälaisen palvelunohjaajien armeijan me tarvitsemme.

Mitä tapahtuu nykyiselle terveyskeskukselle? Esityksessä ei selviä mihin ihminen sekä millaisen vaivan tai huolen kanssa lopulta menee. Me pyrimme pitämään terveyskeskuksemme palvelut sillä tasolla, että se säilyy Keravan maankamaralla.

Uudistuksen mukaan maakuntavaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Maakuntavaaleissa keskisuurten ja kuntien on vaikea saada edustakansa maakuntavaltuustoon (Keravalla ehdokkaan tulisi saada noin 8000 ääntä) ja isot kunnat valloittavat sen. Keravan näkemyksen mukaan Uudenmaan maakunnassa tulee olla vähintään neljä vaalipiiriä demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kunnille.

Kunnille on osoitettu miljardin säästötavoite vuoteen 2030 mennessä. Säästöt edellyttävät kunnan lakisääteisten tehtävien vähentämistä. Missään ei ole esitetty mistä vähennetään. Kerava myös huolissamme miten turvataan kuntiin jäävien palveluiden rahoitus. Olemme myös huolissamme siitä, että Uusimaa joutuu rahoittamaan muita maakuntia. Tämä heikentää merkittävästi Uudenmaan palveluja sillä Uudenmaan erityispiirteitä ovat mm. voimakas väestönkasvu ja maahanmuutto.

 

SOSIALIDEMOKRAATTINEN VALTUUSTORYHMÄ KIITTÄÄ KAIKKIA TÄSTÄ VUODESTA JA TOIVOTTAA ONNELLISTA VUOTTA 2016

14.11.2018Kaisa Niskanen jatkaa Keravan Demarien puheenjohtajana
22.10.2018SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja vaihtuu, Anne Karjalainen ei asetu ehdolle
12.04.2018Kaupunginjohtaja Keravan kehittäjänä
30.01.2018Aurinkomäelle punaisten muistomerkki
10.12.2017Puurojuhlassa ennätysmäärä lapsia
10.12.2017Antti Rinne vieraili Keravalla
26.11.2017Kaisa Niskanen Keravan Demarien puheenjohtajaksi
15.11.2017Keravan Demarien syyskokous
14.11.2017Terveyskeskusmaksujen poistaminen
31.05.2017Isola kaupunginhallituksen nokkamieheksi

Siirry arkistoon »