Keravan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kokoonpano 2017 - 2021 on:

Samuli Isola, Markku Liimatainen, Anne Karjalainen, Päivi Wile'n, Tuula Lind, Niina Saarinen, Kim Savolainen, Tuula Komokallio, Sini Syrjäläinen, Ville Hoikkala, Marja-Liisa Nykänen, Cemal Dogan, Nina Korventaival.

Varavaltuutettuja ovat:

Ilppo Alatalo, Jari Laukia, Tarja Kaunismäki, Marita Karjalainen, Matti Nieminen, Heli Karhu, Leena Harjula-Jalonen, Anneli Luusalo, Jouni Suomalainen, Rainer Sillanmäki, Maija Länsimäki, Heikki Raittila, Paavo Timonen.

Valtuustoryhmä valitsi puheenjohtajakseen Anne Karjalaisen ja varapuheenjohtajaksi Tuula Lindin. Sihteeriksi valittiin Maija Länsimäki ja varasihteeriksi Ville Hoikkala. Neuvottelijoina ovat Anne Karjalainen, Tuula Lind, Samuli Isola, Markku Liimatainen ja Niina Saarinen. 




**********************************************************************************





Valtuustoryhmän  toimintakertomus 2016 . 
Lue 

____________________________________________________

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

 Toimintakertomus vuodesta 2015

 Laatijat: Maija Länsimäki, Samuli Isola, Markku Liimatainen ja Tuula Lind

 Valtuustoryhmä

 Valtuutetut: Tuula Lind (puheenjohtaja), Anne Karjalainen (varapuheenjohtaja), Ilppo Alatalo, Ville Hoikkala, Samuli Isola, Heli Karhu, Tuula Komokallio, Markku Liimatainen, Matti Nieminen, Marja-Liisa Nykänen, Niina Saarinen, Kim Savolainen ja Päivi Wilén.

 Varavaltuutetut: Nina Korventaival (varasihteeri), Heikki Raittila, Maija Länsimäki (sihteeri), Martti Havin ja Jouni Suomalainen.

 Paikallistoimikunnan puheenjohtaja: Pertti Enovaara.

 

 Ryhmän neuvottelijoina toimivat Tuula Lind, Anne Karjalainen, Ville Hoikkala ja Niina Saarinen. Valtuustoasiain neuvottelukunnassa olivat Tuula Lind (varalla Ville Hoikkala) ja Anne Karjalainen (varalla Niina Saarinen).

 

Ryhmän tiedotuksesta vastasivat puheenjohtaja ja (etenkin hallitusryhmän asioista) sihteeri.

 Valtuustoryhmä kokoontui vuoden aikana 9 kertaa (25.1., 8.3., 12.4., 11.5., 7.6., 30.8., 18.10., 8.11. ja 29.11.). Kokouksiin kutsuttiin valtuutetut ja viisi ensimmäistä varavaltuutettua.

 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2015 toimi Markku Liimatainen.   

Kaupunginhallituksessa vuonna 2015 olivat ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anne Karjalainen (varajäsen Niina Saarinen) ja jäseninä Ilppo Alatalo (varajäsen Ville Hoikkala) ja Maija Länsimäki (varajäsen Samuli Isola).

 Kaupunkikehitysjaoston puheenjohtajana toimi Samuli Isola.

  Toiminta

 Valtuustoryhmä osallistui aktiivisesti keravalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä Keravan palveluita ja yleisesti hyvinvointiyhteiskuntaa kehittäviin ja ylläpitäviin toimiin kunnallispolitiikassa.

     Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin toimintakertomusta ja arvioitiin toiminnan tuloksia. Onnistumisista ja aikaansaannoksista kerrottiin ryhmän puheenjohtajan Keski-Uusimaahan kirjoittamassa uutistekstissä, joka julkaistiin tammikuussa.

Kaavoitus, maankäyttö, investoinnit, kehittäminen, vapaa-aikapalvelut

 

Vuosi 2015 käänsi uuden lehden Keravan kaavoituksessa, maankäytössä ja kehitysnäkymissä. Vuoden aikana moni asia sai uutta vauhtia ja monta vuotta kestänyt tahmean kehityksen aika oli ohi. Sosialidemokraateilla oli tämän muutoksen moottorina ja toteuttajana suuri rooli.

      Kaavoitustyössä saatiin päälle uusi vauhti, uutta asuntorakentamisen kaavaa saatiin valmiiksi ja sitä kautta uusia eväitä paikallaan laahanneeseen asuntorakentamiseen. Monipuolisen, riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja asuntopoliittinen linjakkuus on ollut sosialidemokraattien johtotähtenä tässä työssä.

      Yleiskaavoitus etenee kovaa vauhtia. Yksi sen tärkeimpiä elementtejä on keskusta-alueen laajentuminen. Lähtökohta tässä työssä on se, että vuonna 2035 Keravalla on kehysalueen vetovoimaisin keskusta-alue, joka houkuttelee ihmisiä, yrityksiä ja elämää Keravalle.

       Vuoden 2015 suurimmat edistysaskeleet saatiinkin aikaan nimenomaan keskustan kehittämistyössä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan (sd.) esittämä ja kaupunginjohtajan kokoon kutsuma keskustan kehittämisryhmä asetettiin jo vuoden 2014 lopulla, ja se jatkoi työtään tiiviisti koko alkuvuoden 2015. Kaupunkikehitysjaoston puheenjohtajan (sd.) johdolla toiminut työryhmä määritteli keskustan kehittämisen päälinjat uudelleen. Valtuusto seisoi yhtenäisenä työryhmän työn takana. Keskustan pitkään paikallaan seissyt jähmeä asetelma sai työryhmän loppuraportin linjausten ja ehdotusten mukaisesti uutta virtaa. Tämän myötä kiinteistöjen kehittämisessä ja kaavatyössä saatiin päälle uusi vaihde. Kaupungintalon kortteli ja pitkään jumissa ollut Aleksintori-Kahveri-Petteri-kokonaisuus lähtivät vihdoin liikkeelle. Kaavatyössä, joka jatkuu vuodelle 2016, luodaan toteuttamiskelpoiset mallit asuntorakentamisen ja liikehuoneistojen selkeäksi lisäämiseksi keskustassa. Työryhmän raportin mukaisesti myös aseman seutu ollaan nostamassa keskeiseksi osaksi keskustan uutta tulemista.

    Tavoite, joka on myös realistinen, on nostaa Kerava takaisin alueelliseksi vetovoimakeskukseksi.

     Paljon muutakin Keravan kehittämisen kannalta merkittävää on vihdoin tapahtumassa. Kurkelan koulun rakentaminen saatiin viimein toteutumaan, uimahallin saneeraus ja laajennus ovat etenemässä kuten myös Kulloontien eli MT 148:n rakentamisen aloittaminen, joka tuskin olisi toteutunut ilman sosialidemokraattien vahvaa verkostotyötä. 

     Vuoden lopulla kaupungin vuokra-asunnot siirrettiin Nikkarinkruunun omistukseen. Keinukallion kehittämistä suuntasimme kaikkien keravalaisten liikuntaa edistäväksi hankkeeksi ja saimme estettyä Kesärinteen leirikeskuksen äkkimyymisen. Nyt sen kehittämistä ja uudistamista jatketaan keravalaisten parhaaksi. Vireillä olleesta skeittipuistohankkeesta tehdään selvitys ensi vuoden puolella, ja sitä varten perustettiin työryhmä (puheenjohtaja sd.).

     Keravan tulevan kehittymisen kannalta tärkeä päätös oli saada estettyä myös Keravan kartanon äkkimyynti ja aloittaa sitä ympäröivän alueen laajempi ja kauaskantoisempi suunnittelu. Tämä työ on jo vauhdissa, ja se mahdollistaa Keravalle suuria kehittämismahdollisuuksia.

   Vuoteen 2016 Kerava siirtyy positiivisissa tulevaisuudennäkymissä. Sosialidemokraateilla on ollut uuden kasvun luomisessa keskeinen rooli.

 

Terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus ja opetus

 

Keravan terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirrettiin ostopalveluna Attendolta Peijaksen sairaalan tiloihin (siirtyy vuoden 2016 alussa HUSille). Tavoitteena oli tehostaa terveyskeskuksen päiväaikaista vastaanottotoimintaa. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö väheni n. 62 %. Valtaosa hoitoa tarvitsevista potilaista on kyetty hoitamaan saman päivän aikana. Sosialidemokraatit saivat neuvotteluissa läpi iltavastaanottokokeilun akuutisti sairastuneille. Sen käyttöaste on jäänyt n. 38 %:iin, koska valtaosa potilaista on kyetty hoitamaan päivävastaanotolla.

     Terveyskeskuksen päivystyksestä ja iltavastaanotosta keskusteltiin ryhmässä useaan otteeseen ja esitettiin erilaisia näkemyksiä. Valtuusto sai käsiteltäväkseen kuntalaisaloitteen iltapäivystyksen palauttamisesta Keravan terveyskeskukseen. Aloite ei kuitenkaan edellä mainituista syistä johtanut tulokseen.

     Palvelut paranevat: Terveyspuistoon on valmistumassa uusi tehostetun asumisen hoivakoti Vomma.

     Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavan Nuorten Pysäkin palvelut siirrettiin kaupungin omaksi toiminnaksi. Näin pystytään turvaamaan matalan kynnyksen palvelut.

     Valtio on tehnyt muutoksia varhaiskasvatukseen: ryhmäkokoja on suurennettu ja subjektiivista päivähoito-oikeutta supistettu. Keravalla kuitenkin säilytettiin ryhmäkoot ennallaan eikä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajottu.

     Päätettiin ottaa joka kolmas vuosi Keravalle 20-25 kiintiöpakolaista.

 

Kuntarakenne-, organisaatio-, henkilöstö- ja toimintakulttuuriasioita

 

Kerava irtautui kuntaliitosselvityksestä. Perusteena oli, että emme hyödy selvityksessä esitettyjen kriteerien toteuttamisesta ja sotepalveluissa suuntamme on etelä. Kertynyttä materiaalia kuitenkin analysoidaan ja hyödynnetään.

   Tipakkeen yhtiöittämishanketta on edistetty, ja sitä on esitelty ryhmässä (johtaja Ari Sainio, Pertti Enovaara). Ongelmat on saatu korjatuiksi, ja yksikkö toimii nyt erittäin hyvin.

    Kaavoituksen henkilöstön vaihtuvuus ja resurssien vähentyminen on herättänyt huolestumista. Tarvittaisiin ammattimaista kaupunkisuunnittelijaa ja erityisesti nyt tarvittaisiin ryhmän mielestä keskustan kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitoa varten projekti ja sille vetäjä.

    Eräät toimintatavat vaativat parantamista. Kurkelan koulun liikuntasalin katsomotilojen lisäämisestä päätettiin valtuuston kokouksessa, mikä johti 3,2 miljoonan euron lisäkustannuksiin.

 Salibandyhallihanke (joka jäi toteutumatta) meni suoraan hallitukseen, eikä sitä kierrätetty maankäyttöpalvelujen kautta. Hankkeet pitää valmistella asianmukaisesti ja tuoda oikeassa järjestyksessä käsittelyyn.

 

Talous

 

Keravan kaupungin talous on tulevaisuutta ajatellen hyvässä kunnossa. Palvelut on onnistuttu turvaamaan eikä palvelutasoa ole heikennetty.

    Kaupungin henkilöstölle maksettiin kesäkuussa euromääräinen bonus hyvästä tuloksesta. Tämä on aivan poikkeuksellista Suomen kunnissa.

 

Yhteistyö

 

Ryhmämme on toiminut hyvässä yhteistyössä eri kuntien ja poliittisten ryhmien sekä virkamiesten kanssa. Tämä on antanut perustan tavoitteidemme nopealle etenemiselle.

    Järjestimme loppusyksystä yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa yhteisen keskustelutilaisuuden HSL:ään liittyvistä asioista.

    Vuoden aikana olemme useissa kokouksissa sekä paikallistoimikunnan järjestämässä seminaarissa pohtineen seuraavien kuntavaalien teemojamme ja suunnitelleet strategiaamme. Tavoitteena on, että olemme seuraavien vaalien jälkeen suurin puolue Keravalla.